maanantai 29. toukokuuta 2017

Lida Ultra 54km

TEC:n jälkeen on ollut hieman motivaatio kadoksissa ja aika vähän on tullut ulkoilutettua tossuja. Oli kivaa ottaa vaihteeksi iltaisin rennosti sohvan pohjalla sipsikulhon kanssa ja viettää enemmän laatuaikaa perheen kanssa. TEC:stä tasan kuukauden päästä oli Lida Ultra, jossa oli matkoina 18km, 36km, 54km tai 89km. Ajattelin lähteä viime vuoden tapaan 54km kisaan ja ideana oli kiertää kolme looppia 18km kuntorataa, jossa tuli nousua n. 250m/kierros. Kunto oli todella arvoitus koska en ollut TEC:n jälkeen juossut yhtään pitkää tai rasittavaa reeniä.

Startti oli aamulla 8:00 ja meinasi tulla hieman kiire koska piti heittää Timi Eban siskolle hoitoon ja ottaa heiltä auto lainaksi. En kerinnyt syömään kunnon aamupalaa ja muutenkin en ollut tankannut edellisinä päivinä mitenkään erityisesti. Olen aina käyttänyt ultrilla kompressiosäärystimiä ja päätin nyt lähteä ekaa kertaa liikkeelle ilman niitä koska pohkeiden kanssa ei juuri koskaan ole ollut ongelmia. Pidemmät treenitkin ovat menneet hyvin ilman kompressiota ja olenkin käyttänyt säärystimiä pääsääntöisesti vain palautumiseen. Hyvin menneen TEC:n jälkeen oli itseluottamus korkealla ja ennen starttia hieman hymyilytti koska tiesin lähteväni matkaan täysin takki auki.



Lähdin liikkeelle aika reipasta vauhtia ja tavoitteena oli viiden tunnin alitus. Tämä tarkottaisi 1h 40min kierroksia ja ajattelin katsoa ekan kierroksen jälkeen, että missä mennään. Puolessa välissä kierrosta oli juottopiste ja päädyin ottamaan kantoon inovin juoksuliivin kahdella 0,5l vesipullolla koska päivästä oli tulossa helteinen ja en tykkää juosta vesipullo kädessä. Kenkinä oli Altran Torin 2,5 ja ne toimivat moitteetta. Eka kierros meni kevyesti aikaan 1:34:06 (5:15/km). Tokalla kierroksella alkoi ennen puoltaväliä tuntumaan vasemmassa lonkassa ikävältä ja oikea pohje alkoi myös kipeytyä. Vauhti hiljeni hieman ja toka kiekka meni aikaan 1:40:01 (5:35/km).

Kolmannelle kierrokselle olisi aikaa 1h 45min viiden tunnin alitusta silmällä pitäen, mutta tämä tavoite musertui jo parin ekan kilometrin aikana vikalla kierroksella. Askel alkoi painaa, paikkoja kolotti ja lämpötilakin oli jo hellelukemissa. Synkät ajatukset valtasivat mielen ja eteneminen tuntui tervan juonnilta. Kävelypausseja oli pakko alkaa ottaa mukaan ja huikkien ohella tuli aina ruiskuteltua vettä myös niskaan. Kilometrit kuitenkin täyttyivät hiljalleen ja lopulta pääsin myös maalin ja viimeisen kierroksen aikaan 1:57:22. Lopullinen aika oli 5:11:29 ja sijoitus 5/15. Viime vuoden aika oli 5:14:22 ja sijoitus oli 11/21 eli olosuhteisiin nähden pientä kehitystä tapahtunut viime vuodesta.


Lida opetti, että fyysinen ja henkinen palautuminen TEC:ltä ei ollut vielä valmis. Paikkojen ennenaikainen kipeytyminen ja ”raskas olo” olivat selkeästi fyysistä puolta. Vikalla kierroksella tullut henkinen luovuttaminen teki lopusta todella raskaan ja iäisyydeltä tuntuvan. Epäilin, että juoksusta tulee rankka ja pääasia, että pääsin maaliin asti ja sain pitemmän juoksun alle. Tästä on hyvä lähteä taas nostamaan tehoja ja jatkaa kesän muihin koitoksiin. Seuraavaksi on vuorossa 17.6. järjestettävä Eco Trail Stockholm 80km ja sieltä lähdetään hakemaan ilman aikatavoitteita vain läpipääsyä.