Lidan jälkeen en saanut
yhtään ehjää treeniviikkoa ja motivaatiokin oli hieman hakusessa. Ainoan
EcoTrailille valmistavan treenin tein 10 päivää ennen starttia ja matkaa tuli
37km jossa nousua 1250m 6:44 min/km vauhdilla. Tämä pitkä harjoitus meni kevyesti
ja aloin himmailemaan hyvillä mielin. Pojilla ja Eballa oli ollut koko
viikon kurkku kipeä ja flunssainen olo ja itseä jännitti, että koska pöpö iskee
minuun. Kisa oli lauantaina ja heitin viimeisen kevyen lenkin torstaina. Juoksu
tuntui kuin olisi ollut lyijyliivit niskassa ja syke tuntui olevan korkea
(sykevyöstä oli loppunut patteri ja se ei ollut mukana). Lenkin loppupuolella oikea pohje kipeytyi
äkillisesti sen verran, että viimeiset pari kilsaa piti kävellä.
Perjantaina olikin sitten
todella huolestuneet tunnelmat koska pohje oli edelleen kipeä ja olo
tuntui hieman oudolta. Päätin illalla, että jään kotiin jos aamulla on kuumetta
tai kurkku kipeä. Kisan pystyy aina jättämään kesken jos pohje tuntuu liian
kipeältä. Kisassa ei ollut raatobussia, joka keräisi keskeyttäneet kilpailijat
ja maalialueelle tuli itse päästä omin päin. Jokaisen huoltopisteen
lähettyvillä oli kuitenkin juna-asema, josta pääsisi sujuvasti keskustaan. Startti
oli lauantaina klo 7:00 ja herätyskello pärähti soimaan 5:00. Kisassa ei ollut
drop bag -mahdollisuutta ja huoltopisteet olivat kilsoilla 20, 43, 54, 64 ja
72. Päivästä oli tulossa helteinen, joten alun pitkät huoltovälit hieman
huolestuttivat. Päätin lähteä Inovin repulla ja kahdella 0,5 litran pullolla
liikenteeseen. Kenkinä Hokan Challengerit ja päällä t-paidan ja shortsien
lisäksi Compressportin reisi- ja pohjekompressit.
 |
| Lähtötunnelmissa |
Hieman ennen starttia
alkoi aurinko paistamaan ja 80km matkalle lähti n. 100 juoksijaa. Ensimmäisestä
juoksuaskeleesta alkaen oikea pohje ilmoitti olemassaolostaan, mutta se ei kuitenkaan
hidastanut suuremmin etenemistä. Lähdin liikkeelle rauhalliseen tahtiin ja kävelin alusta
alkaen kaikki ylämäet. Ensimmäiseen huoltoon asti kaikki meni hyvin ilman
suurempia ongelmia. Huollossa join paljon nestettä ja täytin pullot. Vajaan
minuutin paikallaolo ei tehnyt pohkeelle hyvää ja huollosta lähdettyä alkoi
ajatukset olla vain ja ainoastaan oikeassa pohkeessa. Kävellessä ei ollut
ollenkaan kipuja mutta jokainen juoksuaskel tuntui ikävältä. 20-43 kilometrien
väliin mahtui mukavasti pieniä nousuja ja metsäpätkää, joten kävellessä pohje
pääsi hieman lepäämään. Vaikka eteneminen tuntui ikävältä, ei takaa tullut
kuitenkaan ketään ohi ja väsähtäneitä juoksijoita tuli muutama selkä edellä
vastaan. Tämä nosti hieman mielialaa.
Toisessa huollossa alkoi
olla aika kuiva olo ja nestettä tuli imettyä kaksin käsin. Pohjekipu ei ollut
pahentunut ja kipuunkin alkoi jo tottua. Askelsin varmasti jotenkin hassusti
oikealla jalalla ja puolen välin tienoilla alkoi kipeytyä puolestaan vasen lonkka. Loppumatka
oli helpompi jakaa pienempiin osiin koska puoliväli oli jo ylitetty ja huoltoja
oli lopussa n. 10km välein. Lähdin 54km huollosta kreikkalaisen tyypin kanssa
ja lopulta edettiin n.15km samaa matkaa. Tämä teki todella hyvää koska sain
ajatukset pois kivusta rupattelun lomassa. Yksin olisin varmasti myös kävellyt
enemmän ja saatiin mukavasti potkittua toisiamme eteenpäin. 64 km huolto oli
samassa paikassa kuin startti ja juomaa meni kitusiin hetkessä yli litra. Enää kaksi 8km pätkää
ja homma on pulkassa. Helppo nakki.
Parisen kilsaa ennen vikaa huoltoa
päätti kreikkalainen pitää kusitauon ja tässä vaiheessa toivoteltiin hyvät
matkat, jos ei enää nähdä loppumatkasta. Ei enää nähty ja kreikkalaiselle tuli
ilmeisesti aika suuria ongelmia lopussa koska maalissa oli eroa melkein tunti.
Vikassa huollossa vaan pullot täyteen ja matkaan. Viimeisellä pätkällä oli
kaikista eniten ihmisiä koska reitti kulki Djurgårdenin lävitse keskustaan.
Maali oli aivan keskustassa Kungsträdgårdenissa ja tuntui oudolta juosta
keskustan lävitse pää punaisena koska suurimmalla osalla ei ollut hajuakaan
koko kilpailusta. Maalisuoralla tuli harvinaisen hyvä fiilis ja kylmät väreet. Aika
oli lopulta 9h 8min 24s ja sijoitus 20.
Reitti oli suurimmaksi osaksi tasaista
ja leveää baanaa kuntoradoilla, hiekkateillä tai asfaltilla. Metsässä tuli
edettyä polkuja pitkin varmaan reilu 10km ja nousua tuli kellon mukaan 1312m. Vatsa
toimi helteestä huolimatta todella hyvin ja otin aina parin tunnin välein
suolatabletin. Nestettä meni todella paljon ja se imeytyi hyvin. Koitin myös napostella jotain pientä tasaisin väliajoin. Varustepuoli
oli kunnossa ja vältyin hiertymiltä ja muilta kolhuilta. Pohjekipu ja myöhemmin
lonkka olivat ainoat negatiiviset asiat ja toivotaan, että pohje paranee
lepäämällä. Nyt on sopivasti juhannusviikko ja ajattelin olla koko viikon
juoksematta. Seuraava isompi tavoite on Black River Run 100 mailia, joka on
16.9. Jos pohje paranee nopeasti niin juoksen varmaan 15.7. Hämeenlinnassa
maratonin ja muuten tulee kesälomalla varmasti hieman taukoa juoksuun pienien
reissujen aikana. Kesälomalla olisi kiva kun saisi pidettyä kuntoa yllä ja arkeen
palaamisen jälkeen elokuun puolessavälissä on hyvä saada alle pari rankempaa viikkoa ennen Black
Riveriä.
