Juoksuharrastuksen
nousujohteisuus jatkui myös vuonna 2017 ja uusia ennätyksiä tuli taas rikottua.
Olin asettanut tavoitteeksi juosta 10km alle 40min ja läpäistä ensimmäisen 100
mailisen aikarajojen puitteissa. 10km parhaaksi ja ainoaksi tulokseksi jäi heti tammikuun
alussa juoksemani testikymppi joka kellottui aikaan 43:30. 40min alitus on
itselle sen verran kova tavoite, että siihen tarvitaan paljon nopeata
täsmäharjoitusta ja tähän ei vaan yksinkertaisesti riittänyt motivaatiota. Toinen
tavoite meni kuitenkin helpommin lävitse koska olin todella motivoitunut
taklaamaan 100 mailin virstanpylvään. Vuosi kiteytyikin pitkälti toisen
tavoitteeni ympärille ja selkeästi suurin osa treeneistä painottui määrään, ei
laatuun.
Vuosi alkoi vauhdikkaasti
ja jo tammikuun 14 päivä, juoksin Göteborgissa Sandsjöbacka Trailin (80km).
Sandsjöbackan jälkeen otin muutaman viikon rauhallisemmin ja sen jälkeen alkoi todellinen
valmistautuminen TEC:iin. 22.4. oli sitten ensimmäisen sata mailisen vuoro ja
selviydyin siitä paljon paremmin kuin mitä olisin ikinä voinut kuvitella. Palautuminen
meni yllättävän nopeasti ja juoksin jo kuukauden päästä Lida Ultran (54km). En
ollut vielä täysin palautunut TEC:stä, mutta juoksin silti edellistä vuotta
muutaman minuutin nopeammin. Lidan jälkeen oli hieman motivaatio hukassa ja
harjoittelu oli todella vaihtelevaa. 17.6 juoksin ensimmäistä kertaa
järjestetyn EcoTrailin (80km) Tukholmassa ja tästä juoksusta tuli kaikista
tuskaisin, sillä oikea pohje oli todella kipeä viimeiset 60km. Pääsin kuitenkin
myös EcoTrailin kunnialla maaliin ja pohjekivutkin helpottivat lepäämällä.
Kesälomalla Suomessa tuli juostua Hämeenlinnan kaupunki maraton ja siellä tuli
tehtyä myös uusi ennätys 3:25:00. Kuuden viikon kesälomalla jäi harjoittelu
aika vähiin ja en ottanut siitä suurempia paineita. 16.9. juoksin toisen sata
mailisen (Black River Run) ja tähän valmistautuminen jäi ainakin kilometrien
valossa selkeästi TEC:stä. BRR:ssa tiesin kuitenkin jo paremmin, että mitä
odottaa ja esimerkiksi energiatankkaus kisan aikana sujui paremmin.
BRR:n jälkeen oli
tarkoitus vielä juosta lokakuussa Sörmlands Ultra (50km) ja Hammarby Alpin
Marathon marraskuussa. Nämä molemmat jäivät kuitenkin väliin koska Sörmlands
Ultra oli liian lähellä lapsen syntymää ja Hammarby mara peruttiin. Lokakuun 10
saimme odotetun perheenlisäyksen ja tämän jälkeen tuli otettua loppuvuosi aika
rauhallisesti harjoittelun suhteen. Ruokapuolella en tehnyt mitään suurempia
muutoksia ja harjoittelussa otin määrän lisäyksen kanssa mukaan myös enemmän
hyötyliikuntaa lähinnä työpäiville. Kävelin lähes aina 4km juna-asemalle aamuisin, kun
ei tarvinnut viedä poikia tarhaan tai kun en ollut työmatkalla. Lisäksi pyrin töissä
välttämään mahdollisimman paljon konttorituolia ja työskentelemään seisaaltani.
Saimme toimistolle syksyllä käyttöön kuntopyöriä, joilla pystyi polkemaan
samalla kuin naputteli koneella. Asetin vastuksen todella alhaiseksi ja tarkoituksena
oli vain rallatella menemään todella rauhalliseen tahtiin ilman, että alkaa
hikoilemaan. Viikosta 37 asti kerkesin polkemaan työaikana yhteensä 1483 km ja
se teki n. 106 km / viikko.
Määrien suhteen 2017 oli
erittäin hyvä ja aktiviteetteja tuli yhteensä 349 kpl (2016: 345 kpl) ja
kilometrejä tuli kasaan 3531km (joista 234km kävelyä). Vuonna 2016 minulle
kertyi yhteensä 2994 km. Liikkumista tuli yhteensä reilu 384 tuntia ja tästä
selkeästi suurin osa oli juoksua. Nousua tuli Stravan mukaan reilu 34km vaikka
en mitenkään erityisesti keräillyt nousumetrejä. 2017 vuoden alussa uhosin juoksevani
enemmän vauhdikkaampia/rasittavampia treenejä ja lisäksi vähintään 5h treenin
kerran kuukauteen. Nämä kaikki jäivät aika vähiin ja pääpaino olikin selvästi
kevyemmissä harjoitteissa. Vaivaisenluut myös hieman huolettivat alku vuodesta
ja niitä jaksoin hoidella parisen viikkoa, mutta lopulta ne eivät kipeytyneet
mitenkään erityisesti edes sadan mailin kisoissa. Varvastossuillakin piti
juosta kerran viikkoon, mutta lopulta en tainnut juosta yhtään lenkkiä niillä
koko vuoteen. Löysin tosin kesänkorvilla Altran One 2,5 kengät (zero drop +
minimaaliset) ja niillä tuli juostua selkeästi suurin osa alle 15km lenkeistä
ja uskon, että ne ovat vahvistaneet jalkapohjia ja parantaneet juoksutyyliä.
Säästyin taas suuremmilta
loukkaantumisilta ja ainoastaan oikean pohkeen kipeytyminen haittasi hieman
menoa. Vuoteen mahtui myös pari pakollista flunssakautta, mutta nekin
ajoittuivat hyvin rauhallisille kausille. Koko vuoden ehkä tärkein tavoite oli
edelleen nauttia juoksemisesta ja pitää juoksua arkea tasapainottavana
tekijänä. Vuosi vuodelta on päässyt syvemmälle mukaan juoksun ihmeelliseen
maailmaan ja innolla odottelen jo tulevia koitoksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti