GAX 100 miles

Vuoden toinen isompi kisa ajoittui sopivasti kesälomalle ja viime vuoden tapaan lähdin kiertämään 100 mailia Skåle ledeniä Ystadista Ystadiin. Aloitin kesälomat jo juhannuksesta ja tiedossa oli, että lomalla juokseminen tulee olemaan vähäisempää kuin normaali arkena. Viime vuoteen verrattuna sain kuitenkin alle hyviä lyhyitä harjoitusjaksoja sekä yksittäisiä avaintreenejä. Tänä vuonna olo oli luottavainen koska olin viime vuoteen nähden paremmassa kunnossa sekä reitti oli tuttu. Olimme kisaviikolla vielä mökillä ja tulin sieltä kotiin torstai-iltana. Perjantai aamuna oli hyvin aikaa tehdä viimeisiä eväsostoksia ja pakkailla kamoja kasaan. Lensin kolmen pintaan Malmöhön ja bussin sekä junan saattamana pääsin Ystadiin ennen kuutta. Kamat hotellille ja pizzeriaan täyttämään hiilarivarastoja. Ilta meni leppoisasti arpoessa, että mitä eväitä ja varusteita pakkaan kolmeen eri drop bagiin.

Majoitus oli ainoastaan 50m päässä startista ja aamulla kerkesin rauhassa syödä tukevan aamupalan sekä tehdä viimeiset pakkailut. Kävin noutamassa numerokyltin sekä gps-lähettimen tuntia ennen starttia, joka oli 10:00. Viime vuonna oli tuskaisen helteinen keli ja join alussa aivan liian vähän ja tästä viisastuneena keskityin tarkemmin nestetasapainon ylläpitämiseen. Päivälle oli taas luvattu hellettä ja yöllä piti sataa vettä. Minulla oli repussa 4x 0,5l pulloa (kaksi edessä + kaksi takana) sekä kädessä 0,5l pullo, jonka heitin roskiin sen tyhjennettyäni matkan varrella. Lähdin liikkeelle Altran Torin kengillä koska ensimmäinen puolikas oli pitkälti soratietä sekä asfalttia. Puolen välin drop bagiin laitoin Altran Lone Peakit ja tarkoitus oli vaihtaa näihin koska Torineissa oli molemmissa kengissä isot reiät ja lopun rantahiekassa juoksentelut sopivat paremmin ehjille kengille.

Lähtökuopissa

Alussa asettui matkavauhdiksi n.6min/km ja tämä oli varsin leppoisa vauhti lähes tasaisessa maastossa. Juoksin ekat 30km Patrikin (viime vuoden kolmonen) ja Gustafin (lopullinen voittaja) tuntumassa ja kaikki tuntui hyvältä. Join tasaisesti nestettä ja tankkasin energiaa. Huoltovälit GAX:ssa ovat aika pitkät (Magleberg 44km, Haväng 80km ja Sandhammaren 131km) ja turvauduinkin surutta muita juoksijoita huoltavien henkilöiden tarjoamille nestetäydennyksille. Ennen ekaa huoltoa juostiin paljon aukeilla alueilla ilman varjoa ja aurinko porotti täydellä teholla. Pidin ehkä vähän liian kovaa vauhtia aurinkoisilla osuuksilla koska halusin vain päästä nopeasti varjoon viilentymään. Ohitin jossain välissä Patrikin sekä Gustafin ja saavuin ensimmäiselle huoltopisteelle kuudentena. Tankkasin rauhassa energiaa ja tein tarvittavat täydennykset varustepuolelle.

Startin tapaan lähdin taas liikkeelle viidellä 0,5l pullolla ja lisäksi otin viekö reppuun proteiinipalautusjuoman. Huollosta lähdettäessä oli aika turvonnut olo, mutta pääsin taas parempaan rytmiin muutaman kilometrin jälkeen. Maasto muuttui myös hieman haastavammaksi ja tästä sekä yleisen väsymyksen takia alkoi vauhti hidastumaan. Join 60km kohdilla proteiinijuoman ja tämä toi mukavasti mahaan täytettä sekä antoi lisävirtaa. Reilun 60km kohdilla ohitin myös kärkinimeksi povatun Mikaelin, jolla oli vaikeuksia mahan kanssa. Tästä hetki niin sain kiinni Andreaksen, jonka kanssa jatkoimme lopulta aina puolivälin huoltoon asti. Andreaksella oli huono olo ja energia ei oikein meinannut imeytyä. Oma vauhtinikin hiljeni tämän takia, mutta en antanut sen haitata koska olin kuitenkin aloittanut suhteellisen kovalla vauhdilla. Matkaa oli vielä paljon jäljellä.

7km ennen puolen välin huoltoa ylitimme tienristeyksen ja siellä oli pyyhkeen heittänyt kehään toinen voittajaksi povattu juoksija Daniel. Saimme myös kuulla, että olimme nyt sijoilla 2 sekä 3 ja tämä tuntui todella utopistiselta. Tiesin tosin, että takana oli vielä todella monta kovaa kokenutta juoksijaa, jotka todennäköisesti olivat aloittaneet hieman rauhallisemmin. Lähes heti tienristeyksen jälkeen Gustaf ohitti meidän kepeällä jalalla ja sandaaleillaan. Puolen välin huollossa söin hodarin ja tein rauhassa tarvittavat täydennykset varustepuolelle. Seuraavaan huoltoon oli matkaa n. 50km ja viime vuonna energiat loppuivat täysin tällä välillä. Lastasin siis mukaan paljon energiaa lähinnä karkkien muodossa ja taas proteiinijuoman.

Puolen välin huollossa taisi pari juoksijaa mennä ohi ja illan viilentyessä oli mukava jatkaa matkaa rantaviivan tuntumassa viimeiset 80km. Reilu 90km kohdalla oli reitin ainoa isompi nousu (Stenshuvud) ja jostain kumman syystä eksyin reitiltä ja kipusin väärälle huipulle. Meni n.10min, että löysin taas oikealle reitille ja matka sai jatkua. Eteneminen tuntui edelleen hyvältä, vaikka vauhti olikin selvästi hiipunut. Energiatasot pysyivät korkealla ja aina kun alkoi makeat karkit ällöttämään, otin väkevän Vicks -kurkkukarkin ja hetken päästä taas makea maistui. 110km kohdilla join taas proteiinijuoman ja tämän turvin jaksoin hyvin viimeiseen huoltoon.

Viimeisessä huollossa istahdin rauhassa alas ja nautin herkullisista huoltopöydän antimista. Maaliin oli enää jäljellä 30km ja huollosta lähdin liikkeelle hyvillä mielin. Pari kilsaa huollon jälkeen sai kepeällä jalalla etenevä Marcus minut kiinni ja pyysi minua jatkamaan matkaa samaan tahtiin. Lopussa oli paljon pehmeää hiekkaa ja liukkaita kivikoita rannan tuntumassa. Sain roikuttua Marcuksen peesissä viitisen kilometriä ja sen jälkeen oli pakko hidastaa omaa menemistä. Vettäkin alkoi jossain vaiheessa yötä satamaan ja se tuntui lähinnä vain virkistävältä. 10km ennen maalia vielä viimeinen proteiinijuoma naamaan ja hymyssä suin eteenpäin. Kilometrit täyttyivät tasaisen tappavasti ja lopulta alkoi horisontissa näkymään Ystadin keskusta.

Viimeisellä parilla kilometrillä pystyin vielä hieman kiristämään vauhtia ja maaliviiva ylittyi ajassa 20:50:30 (viime vuoden aika oli 22:36) sijoituksen ollessa kuudes. Olin todella tyytyväinen suoritukseeni ja maalissa oli mukava rupatella muiden maaliintulijoiden kanssa. Laitoin lämmintä päälle ja otin maalinkupeessa pienet torkut. Kysyin samasta hotellista, jossa majoituin pe-la yön, että voisinko käydä su aamuna jossain huoneessa suihkussa ennen kuin he siivosivat huoneet ja erittäin mukava omistaja sanoi, että ilman muuta. Menin suihkuun kymmeneltä aamulla ja sain jäädä huoneeseen jopa nukkumaan kahteen asti, mikä tuntui uskomattomalta ylellisyydeltä. Pystyin kuitenkin nukkumaan ainoastaan reilun tunnin ja heräsin huutavaan nälkään. Tutun pizzerian kautta tuttu pizza naamaan ja olo oli melkein kuin uudestisyntyneellä. Lounaan jälkeen hengailin vielä muutaman tunnin maalialueella ja iltapäivästä otin suunnaksi lentokentän.

Perhe tuli mökiltä vasta maanantai-iltana ja sain valitella kipeitä jalkoja rauhassa lähes koko päivän. Hämmästykseksi jalat alkoivat jo vetreytymään ma iltana ja tiistaina pystyin jo kävelemään täysin normaalisti. Jalkoihin ei tullut yhtään rakkoa ja ainoana haaverina oli hiertymät nivusissa. GAX on ollut itselle haastava kisa kenkävalinnan suhteen, sillä paljon mennään kovalla alustalla ja välillä pehmeässä hiekassa tai teknisemmässä maastossa. Olisin varmasti juossut Altran Torineilla koko kisan jos niissä ei olisi ollut reikiä ja lopussa tuntui, että maastoon tarkoitetut Lone Peakit olivat liian kovat asfaltille ja lopussa jalkapohjia särkikin aika kovasti. Vaikka reitti olikin jo tuttu niin edelleen sain valtavasti tukea kellon gps -jäljestä varsinkin pimeässä yössä, jossa reittimerkkauksia ei juurikaan nähnyt.

Nestetasapaino pysyi hyvin yllä koko kisan ja minulla oli aina huollossa lähdettäessä viisi 0,5 litran pulloa ja täyttelin näitä aina tarvittaessa matkan varrella, jos pystyin. Ensimmäistä kertaa sata mailisella en pitänyt ennen paastoa kofeiinista ja jokaisessa huollossa join Red Bullin ja en kokenut missään vaiheessa olevani uninen. Huoltopisteiden puolivälissä nautitut proteiinijuomat toimivat loistavasti ja kurkkukarkki toimi taas hyvin aina kun alkoi olemaan liian äklö maku suussa.

Palautuminen on mennyt nopeasti ja nyt on katseet suunnattu Black River Runiin (100 miles), joka juostaan 21.9. Kauden tulee toivottavasti kruunaamaan Kullamannen 100 miles 1.11. ja toivotaan, että paikat pysyy kasassa ja pöpöt loitolla.